Turvallisuushaasteisiin vastataan ennakoinnilla ja yhteistyöllä

 

Hybridi-, kyber- ja mediavaikuttaminen. Terrorismi, ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus, syrjäytyminen. Venäjän tulevaisuus, Itämeren turvallisuustilanne… Turvallisuuspoliittisessa seminaarissa Kuopiossa oli tänäkin syksynä hyvin kiinnostavia esitelmiä ja keskustelunaiheita. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kenraalimajuri evp. Heikki Holma.

Turvallisuuspoliittisen seminaarin järjestivät useat maanpuolustusjärjestöt ja koordinoi Pohjois-Savon Rauhanturvaajien puheenjohtaja Tuomas Oinonen.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen huomautti kansainvälisen turvallisuustilanteen muuttuneen ja siksi myös kansalaisten turvallisuudentunteen heikentyneen Suomessa.

Turvallisuuden tunne on Kiljusen mukaan meilläkin kärsinyt muun muassa Ukrainan kriisistä, Lähi-idän tilanteesta ja siitä aiheutuneesta maahanmuutto- ja pakolaistilanteesta sekä Afrikan monenlaisista levottomuuksista.

– Myös Itämeren tilanne on muuttunut ja sotilaallinen toiminta alueella on lisääntynyt. Esimerkiksi puheet hybridi- ja kybervaikuttamisesta ovat osaltaan vaikuttaneet yleiseen tunteeseen, Kiljunen sanoi.

Kiljusen mukaan kokonaisturvallisuus vaatii jatkuvaa työtä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kotimaan viranomaiset tekevät osansa ja noin 500 rauhanturvaajaa yli kymmenessä operaatioissa operoivat omissa tehtävissään. Lisäksi useita siviilikriisinhallintaoperaatioita on koko ajan käynnissä.

– Kokonaisturvallisuus vaatii jatkuvaa työtä niin kotimaassa kuin ulkomailla, kenraaliluutnantti evp. Paavo Kiljunen muistutti.

Tosiasioista tiedotettava

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg muistutti, että Suomi on maana turvallisempi kuin koskaan, mutta tästä huolimatta uhkiin on varauduttava jatkuvasti. Nergin mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja tietenkin terroristi-iskut aiheuttavat huolta koko Euroopassa.

– Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet turvallisuuteen liittyviä uhkia ja vaatimuksia, ja nyt onkin entistä enemmän toimeenpanon aika. Meillä on kohtalaisen hyvin osattu ennakoida asioita ja osaamme toimia yhdessä.

Nerg korosti, että viranomaisten on tiedotettava tosiasioista, jotka eivät aina ole vain myönteisiä seikkoja. Suomea on Nergin mukaan haastettu useilla uusilla ilmiöillä kuten valemediat, terrorismi ja maahanmuutto. Näihin haasteisiin on oltava valmis vastaamaan.

Arvopohjan pirstaloituminen on yksi yhteiskunnan haasteista, samoin osattomuuden tunne, syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat. Nerg on myös huolissaan yhä kasvavista alkoholin liikakäytön haittavaikutuksista.

Ensimmäisessä paneeliosuudessa keskustelivat Mika Aaltonen (vas.), Päivi Nerg ja Antti Pelttari. Puhetta johti Heikki Holma.

Tiedustelulakeja odotellaan

Suojelupoliisi eli Supo on sisäministeriön alainen valtakunnallinen poliisiyksikkö, jonka ydintoiminta-alueita ovat terrorismintorjunta, turvallisuustyö ja vastatiedustelu.

Supo työllistää nyt 330 työntekijää ja lisää väkeä rekrytoidaan. Noin puolet Supon voimavaroista on keskitetty terrorismin torjuntaan ja kolmannes vastatiedusteluun. Supon vuosibudjetti on runsaat 24 miljoonaa euroa, ja esitetyllä lisärahalla on määrä vahvistaa ennen kaikkea terrorismin torjuntaa.

Terroristijärjestöt ja niiden toiminta muuttuvat, mutta radikaali-islamistisen ideologian kannatus jatkuu. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan terrorismirikosten tutkintaa olisi nopeutettava ja tiedustelulainsäädäntö saatava kuntoon.

Suomen viimeisin uhka-arvio neljäportaisella asteikolla on tasolla kaksi, mikä merkitsee kohonnutta riskiä.

Pelttari kertoi että Supon tiiviissä seurannassa on noin 350 radikaalia, joista neljäsosalla on kokemusta ja koulutusta terroristitekoihin. Seurattavien määrä on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Suurin uhka on yksittäinen toimija.

Hiljattain Tampereella ekoterroristit sytyttivät Valion kuorma-autoja tuleen, mutta Pelttarin mukaan mitään tämän suuntaista laajempaa toimintaa ei ole nähtävissä.

Terrorismirikoksissa keskusrikospoliisi tekee esitutkinnan ja valtakunnansyyttäjä nostaa syytteen. Pelttari kaipaa terrorismirikosten nykyistä nopeampaa tutkintaa ja syytteiden nostamista. Suomessa ei ole yhtään lainvoimaista tuomiota terrorismirikoksista.

– Tiedustelulainsäädännön luominen vastaamaan useiden erilaisten uhkien torjuntaa on erittäin tärkeää ja on hyvä, että laki on nyt valmistelussa, Pelttari korosti.

Geopolitiikka murroksessa

Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Harri Ohra-aho mainitsi erilaisia turvallisuuteen vaikuttavia toimintamalleja, kuten kyberympäristö sekä informaatio- ja hybridivaikuttaminen.

– Geopolitiikka on viime vuosina kokenut murroksen, johon liittyy monia uusia menetelmiä. Puhutaan vihreistä miehistä, isänmaallisista hakkereista sekä trolleista ja boteista, joilla osaltaan voidaan tukea valtion strategisia päämääriä.

– Läntisten maiden haasteina ovat Välimeren itä- ja eteläosa sekä Venäjä. Venäjä puolestaan tuntee uhkaa NATOn laajenemisesta, ohjuspuolustusjärjestelmien tulosta länteen sekä värivallankumouksen mahdollisuudesta Moskovassa, Ohra-aho hahmotteli.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola korosti, että Itämeri on tärkeä Suomelle, mutta niin se on myös Venäjälle. Alueen kiinnostavuus on viime aikoina kasvanut ja toiminta siellä vaatii yhteistyöjärjestelmiä,

– USA:lle merireittien hallinta on aina ollut tärkeää, mutta nyt yhä enemmän myös datavirrat ja niiden kulku kiinnostavat kaikkia maita. Datakaapelien kulkureitit ja datavarastojen sijainti ovat strategisia kysymyksiä.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola esitteli muun muassa geopolitiikan ja datavirtojen muutoksia.

Uutisia Ukrainasta

Dosentti ja yliopistonlehtori Arto Luukkanen käsitteli esityksessään Venäjää ja Ukrainaa.

– Venäjän johtajat pohtivat, miten ratkaista talouden ongelmat ja miten päästä kriisistä ulos niin, ettei nykyinen järjestelmä muutu. Ja olisiko Aleksei Djumin ”tulevaisuuden mies”?

Luukkasen mukaan Venäjän sotilastiedustelu GRU on muuttanut Ukrainassa toimintatapojaan ja ”metsästää” nyt aktiivisesti Ukrainan turvallisuusupseereita ja venäläisiä ”pettureita”. Metodeihin kuuluvat aseelliset attentaatit ja pommiräjäytykset.

– Miten me Suomessa suhtautuisimme, jos täällä alkaisi tapahtua jonkin valtion tekemiä hyökkäyksiä ja räjäytyksiä, pystyisimmekö vastustamaan sellaisia aktiivisia toimia? Luukkanen kysyi yleisöltään.

Asevelvollisuus arvossaan

Kainuun prikaatin komentaja, eversti Tuomo Repo kertoi asevelvollisuuden tulevaisuudennäkymistä.

– Nyt jokaisesta ikäluokasta suorittaa asevelvollisuutensa 71,69 prosenttia, ja luku on hienoisessa laskussa terveydellisten seikkojen vuoksi. Asevelvollisuus on kuitenkin puolustuksemme kivijalka ja sillä on koko kansan tuki, Repo mainitsi.

Revon mukaan asevelvollisuudella on yhteiskunnallista vaikutusta ja se toimii hyvin myös muiden maiden kanssa tiivistyvässä puolustusyhteistyössä. Kehitystyötä toki tarvitaan koko ajan, mutta mitään isoja muutospaineita ei ole.

– Olemme myös hyvillä jäljillä varusmiesten koulutuksessa. Esimerkiksi Kainuun prikaatissa varusmiesten antamat palautteet koulutuksestaan ja esimiehistään ovat olleet todella hyviä. Varusmiesten valmiusyksikkökoulutukseen on myös löytynyt aina riittävästi vapaaehtoisia.

Iltapäiväosuuden keskustelua virittelivät Tuomo Repo (vas.), Arto Luukkanen ja Harri Ohra-aho.

Teksti ja kuvat: Jarmo Seppälä

Jätä kommentti