Keiteleläinen Veli Knuutinen on todellinen kovan onnen fighteri, Siinailla tuli kiveä päähän ja sittemmein kotomaassakin terveys on reistaillut.
Veli kertoo itse keväästä 2021.
Asun Keiteleellä syrjäisellä seudulla rintamamiestalossa. Talo on isohko ja lämpiää haloilla. Olen 74 vuotias Suezilla vuonna 1975 vammautunut kriisinhallinta veteraani. Kunto ei ole enää ihan kuin nuorempana. naapurini toimitti yli 20 kuutiota kosteita halkoja. Ne piti saada pinottua, jotta halot kuivuisivat.
Satuin puhumaan puhelimitse faitterieljelle Hannu Puustiselle haloista. Hän kysyi, että tarvitsenko apua pinoamisessa. Empäilin asiaa, mutta Hannu otti asian esille Kuntsarilla vesijumpan tilaisuudessa. Niinpä faitteriveljet Hannu Ahokas ja Otto Happonen olivat halukkaita tulemaan talkoisiin. Sydäntä lämmitti asia vaikka olinkin empinyt asiaa, että kyllähän minä vaimoni kanssa pannaan halot pinoon. Ei osaa suomalaisen miehen tapaan ottaa apua vastaan.
Veljet sitten tulivat. Sattui onneksi poutapäivä. Sen jälkeen on satanut paljon. Pinoissa ei haloilla ole hätää. Läjissä olisi toisin. Vaimoni Senja hoiti ruokailu-ja kahvitus hommat. Heillä ei mennyt kuin parisen tuntia halkojen pinoamisessa. Senjan kanssa olisi mennyt monta päivää ja selkä krampannut. Kiitos kriisinhallintaveteraaneille. Ei kun jatketaan apua meille vanheneville ja myös nuoremmille veteraaneille. Samalla tulee vertaistukea sekä fyysisesti että psyykkisesti.
KIITOS!
Veli Knuutinen